Ystävänpäivänä

Blogin kirjoittaminen etenee hyvin verkalleen. Tänään voisi taas kirjoitella. Perhe saapuu tänään viikon Teneriffan matkalta, joten voisi vielä kirjoittaa rauhassa ajatuksiani. Äsken huomasin kyynelehtiväni kun ajattelin rakkaitani.

Hyvin huomaa, että pieni lapsi pitää päivärytmin inhimillisenä. Viikon yksin olo tekee sen, että valvoo illalla myöhään ja sitten aamupäivä menee täysin ohi. En pääse tällä hetkellä töihin, sillä firman muuton takia hissi ei ole vielä valmis siellä päässä. Etätyötä teen ja se mahdollistaa ns. huonot työajat. Onneksi kotiin saapuu taas pikku rytmittäjä.

Ennen perheeni matkaa oli tapahtunut uusia asioita tai ehkä kehittymistä. Sovimme, että jatkossa minä olen enimmäkseen vastuussa nukuttamisessa. Minun kanssani tytär on nukahtanut jopa nopeammin. En tiedä mistä se johtuu, mutta äidin kanssa hän varmaan haluaa näyttää temppujaan enemmän. Aluksi mentiin vähän itkuisemmissa merkeissä, mutta lopulta tytär on jopa sanonut, että äiti menee pois. Tyttömme tykkää jutella hänelle mukavista asioista ennen nukkumaan menoa. Oli kyse sitten vaikka ”Ryhmä Hau” -sarjan jaksoista. Sitten kysyn haluaako, että isi laulaa iltalaulun.. Hän vastaa joo ja käy kyljelleen kuuntelemaan.

Isin kanssa halutaan myös tehdä asioita, vaikka usein tullaan syliin katsomaan lastenohjelmia. On silti muitakin asioita mitä halutaan näyttää.

Seuraava haaste onkin kun äiti on pois 6 päivää. Täytyy pärjätä isin kanssa. Tosin osan ajasta tytär on ämminsä luona.

Tämän kirjoituksen biisi on Mikko Kuustonen – Nukkumatti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s